TALOUSRIKOS

Tältä sivulta löydät perustietoa talousrikoksista. Voit myös ottaa yhteyttä talousrikosoikeudenkäyntejä hoitavaan lakimieheen, jos sinulla on toimeksianto talousrikoksiin liittyen, ja tarvitset pätevän lakimiehen rakentamaan puolustuksesi.

Sivuilla esitetyt seikat eivät itsessään muodosta oikeudellista neuvontaa, eikä sivujen laatija vastaa tietojen oikeudellisuudesta.

Liiketoimintakielto

Yleistä
Liiketoimintakiellon henkilöpiiri
Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset
Liiketoimintakiellon sisältö

Yleistä

Liiketoimintakiellosta säädetään laissa liiketoimintakiellosta. Sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi voidaan määrätä liiketoimintakielto. Henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia, tai jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä, ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Liiketoimintakielto on eräänlainen turvaamistoimi, jolla pyritään estämään epätervettä liiketoimintaa harjoittavien henkilöiden toiminta yrityselämässä. Varsinkin laajemmissa talousrikosoikeudenkäynneissä yleensä syyttäjä vaatii, että syytetyille määrätään liiketoimintakielto. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. Liiketoimintakiellon määrää yleinen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta. Liiketoimintakiellon noudattamista valvoo poliisi.

Liiketoimintakiellon henkilöpiiri

Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on säädetty kirjanpitovelvollisuus, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsen, sekä se, joka on yhteisön hallituksen jäsenenä, tai toimitusjohtajana, tai muussa siihen rinnastettavassa asemassa, samoin kuin se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa.

Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset

Lain kolmannessa pykälässä säädetään liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksissä. Liiketoimintakieltoon voidaan lainkohdan mukaan määrätä henkilö, joka on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia, tai jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. Lisäksi edellytetään, että hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden, tai terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Arvioitaessa laiminlyöntien olennaisuutta on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus, sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä. Erikseen on säädetty, että laiminlyöntiä on aina pidettävä olennaisena, jos henkilö on laiminlyönyt kirjanpitovelvollisuuden niin, ettei kirjanpitovelvollisen taloudellista tulosta ja asemaa, tai kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kannalta olennaisia liiketapahtumia kyetä selvittämään ilman kohtuutonta vaivaa.

Liiketoimintakiellon sisältö

Liiketoimintakiellon sisällöstä on säädetty lain neljännessä pykälässä. Sen mukaan liiketoimintakieltoon määrätty ei saa itse tai toista välikätenä käyttäen harjoittaa sellaista liiketoimintaa, josta kirjanpitolaissa on säädetty kirjanpitovelvollisuus, olla avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä, eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsenenä, olla yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana, tai muussa niihin rinnastettavassa asemassa yhteisössä tai säätiössä, itse tai toista välikätenä käyttäen tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa, tai hoitaa sen hallintoa, itse tai toista välikätenä käyttäen tehdä osakeyhtiön perustamissopimusta, tai olla osuuskunnan perustajana, hankkia itse taikka toista välikätenä käyttäen omistukseen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, tai harjoittaa Suomessa liiketoimintaa ulkomaille perustettua yhteisöä välikätenä käyttäen, tai tosiasiallisesti johtaa sellaisen ulkomaille perustetun yhteisön toimintaa, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa muuten kuin vähäisessä määrin eikä hankkia määräysvaltaa sellaisessa yhteisössä. Siten voidaan yksinkertaistettuna todeta, että liiketoimintakiellossa oleva henkilö ei saa käytännössä harjoittaa liiketoimintaa.

Laissa on todettu, että liiketoimintakielto ei kuitenkaan koske sellaisia tehtäviä tai toimintaa sellaisessa julkisoikeudellisessa yhteisössä, tai yhteisöön kuuluvassa säätiössä tai laitoksessa, jonka pääasiasiallisena tarkoituksena ei ole liiketoiminnan harjoittaminen. Liiketoimintakielto ei myöskään koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa aatteellisessa yhdistyksessä tai säätiössä, joka ei lainkaan harjoita liiketoimintaa tai harjoittaa sitä vain vähäisessä määrässä.