TALOUSRIKOS

Tältä sivulta löydät perustietoa talousrikoksista. Voit myös ottaa yhteyttä talousrikosoikeudenkäyntejä hoitavaan lakimieheen, jos sinulla on toimeksianto talousrikoksiin liittyen, ja tarvitset pätevän lakimiehen rakentamaan puolustuksesi.

Sivuilla esitetyt seikat eivät itsessään muodosta oikeudellista neuvontaa, eikä sivujen laatija vastaa tietojen oikeudellisuudesta.

Yrityssalaisuusrikokset

Yleistä
Yrityssalaisuuden rikkominen
Yritysvakoilu
Yrityssalaisuuden väärinkäyttö

Yleistä

Yrityssalaisuudella tarkoitetaan liikesalaisuuksia. Yrityksillä on hallussaan tietoja, jotka yritykset haluavat pitää salassa. Yrityssalaisuudella siten tarkoitetaan tietoja, jotka yritys haluaa ja tosiasiassa myös pitää salassa. Tietoja käsittelevien ihmisten tulee myös mieltää tiedot salassa pidettäviksi. Jotta tieto voi olla yrityssalaisuus, ei tietoa ole voitu julkistaa, eikä tieto muutoinkaan luonnollisesti voi olla yleisesti tunnettua. Salassa pidettävä tieto on usein luonteeltaan yritykselle tärkeää teknistä tai taloudellista tietoa.

Yleisesti yritykset pyrkivät suojaamaan yrityssalaisuuksiaan salassapitosopimuksin. Myös suoraan lainsäädännöstä seuraa tiettyjä salassapitovelvollisuuksia. Kun tarkastellaan onko yrityssalaisuutta loukattu, tulee siten ensin määritellä, onko luovutettu tieto osapuolten sopimuksen tai lainsäännöksen perusteella yrityssalaisuus.

Rikoslain 30 luvun 11 pykälässä on määritelty yrityssalaisuuden käsite. Lain kohdan mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa, ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Siten yrityssalaisuuden käsitteeseen kuuluu myös se, että yrityssalaisuuden luovuttaminen ulkopuolisten tietoisuuteen aiheuttaisi mitä todennäköisimmin vahinkoa salaisen tiedon haltijalle.

Yrityssalaisuuden rikkominen

Rikoslain 30 luvun 5 pykälässä säädetään yrityssalaisuuden rikkomisesta. Jotta säännös tulee sovellettavaksi, edellytetään että tekijällä on ollut hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Tekijältä edellytetään myös tiettyä vastuullista asemaa yrityksessä. Tekijän on tullut tässä asemassaan saada luvallisesti tieto yrityssalaisuudesta, jonka hän oikeudettomasti luovuttaa ulkopuolisille tai muutoin käyttää salaista tietoa hyväkseen.

Lainkohdan mukaan yrityssalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita, jos muualla laissa ei ole teosta säädetty ankarampaa rangaistusta, henkilö joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, tai toista vahingoittaakseen, oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden, tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa ollessaan toisen palveluksessa, toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä, suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä.

Yrityssalaisuuden rikkomisesta ei kuitenkaan tuomita toisen palveluksessa ollutta henkilöä, joka on luovuttanut tietoa kahden vuoden kuluttua palvelusaikansa päättymisestä. Myös yrityssalaisuuden rikkomisen yritys on säädetty rangaistavaksi.

Rangaistusasteikko yrityssalaisuuden rikkomisessa on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Rikoslaissa on säädöksiä, joiden tunnusmerkistö täyttää myös yrityssalaisuuden rikkomisen, mutta erityissäännöksinä tulevat sovellettavaksi yrityssalaisuuden rikkomisen sijasta. Esimerkiksi rikoslain 40 luvun 5 pykälässä on säädetty virkasalaisuuden rikkomisesta. Jos virkamies oikeudettomasti ilmaisee tai luovuttaa palvelussuhteessaan haltuunsa saamaa toiselle kuuluvaa yrityssalaisuuden, teko yleensä täyttää myös yrityssalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta erityissäännöksenä tekoon sovelletaan virkasalaisuuden rikkomista koskevaa pykälää. Rikosten rangaistusasteikko on sinänsä sama, mutta virkamies voidaan muun rangaistuksen ohella myös panna viralta.

Yritysvakoilu

Yritysvakoilu on kriminalisoitu rikoslain 30 luvun 4 pykälässä. Merkittävänä erona yrityssalaisuuden rikkomiseen on se, että yritysvakoilussa henkilö ei saa yrityssalaisuutta luvallisesti tietoonsa. Yritysvakoilussa tekijä hankkii oikeudettomasti tiedon toiselle kuuluvasta yrityssalaisuudesta tarkoituksenaan oikeudettomasti ilmaista, tai käyttää kyseistä tietoa yrityssalaisuudesta. Lisäksi edellytetään, että tekijä hankkii tiedon lainkohdassa luetelluin keinoin.

Yritysvakoilua koskevan säännöksen mukaan yritysvakoilusta voidaan tuomita henkilö, joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta yrityssalaisuudesta, tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan, tai ulkopuolisilta suojattuun tietojärjestelmään, hankkimalla haltuunsa tai jäljentämällä asiakirjan, tai muun tallenteen, tai muulla siihen rinnastettavalla tavalla, tai käyttämällä teknistä erikoislaitetta tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä.

Yritysvakoilussa on siten kyse siitä, että henkilö hankkii tietoonsa jonkin yrityksen sellaista tietoa, joka ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on ollut tarkoitus ilmaista tieto ulkopuolisille tai muutoin oikeudettomasti käyttää tietoa hyväkseen. Tekijä voi syyllistyä yritysvakoiluun tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun tilaan tai tietojärjestelmään. Tekijä voi siten esimerkiksi murtautua yrityksen lukittuun tilaan, tai hakkeroida itsensä sisään yrityksen tietokantoihin. Yritysvakoilu säännös voi tulla myös sovellettavaksi, jos yrityksen tiloissa sinänsä laillisesti oleva siivooja tai mikrotukihenkilö hankkii itselleen yrityksen salaisia tietoja, jotka eivät luonnollisesti kuulu kyseisien ammattien harjoittajille.

Rikoslain 30 luvun 4 pykälän mukaan yritysvakoilu on asianomistajarikos. Siten syyttäjä ei voi nostaa yritysvakoilusta syytettä, jos asianomistajana oleva yritysvakoilun kohteeksi joutunut yritys ei ilmoita rikosta viranomaisille. Syyttäjä voi tosin tällöinkin nostaa syytteen, jos erittäin tärkeä yleinen etu tätä edellyttää. Yritysvakoiluun sovelletaan myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia normeja. Myös yritysvakoilun yritys on säädetty rangaistavaksi.

Rangaistusasteikko yritysvakoilussa on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö

Rikoslain 30 luvun 6 pykälässä on säädetty yrityssalaisuuden väärinkäytöstä. Säännöksellä voidaan puuttuja sellaisten henkilöiden toimintaan, jotka eivät ole itse osallistuneet yritysvakoiluun tai yrityssalaisuuden rikkomiseen, mutta esimerkiksi myyvät tai muutoin hyödyntävät rikoksella saatuja yrityssalaisuuksia. Usein teko ilmenee juuri toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden myymisenä yrityssalaisuuden haltijayrityksen kilpailijalle.

Yrityssalaisuuden väärinkäytöstä voidaan tuomita tekijä, joka oikeudettomasti käyttää rikollisella teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa, tai hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, ilmaisee tällaisen salaisuuden. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö edellyttää siten, että yrityssalaisuus jota käytetään tai myydään, on saatu haltuun rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tällaisina esirikoksina yleensä tulee kyseeseen yritysvakoilu ja yrityssalaisuuden rikkominen.

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö on asianomistaja rikos ja siten asianomistajana olevan loukatun yrityksen tulisi ilmoittaa rikos, jotta tekijälle voidaan tuomita mahdollinen rangaistus. Todettakoon, että yrityssalaisuuden väärinkäytön yritys ei ole rangaistavaa.

Rangaistusasteikko yrityssalaisuuden väärinkäytössä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.